Gadgetissa oli virhe

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Tsunami kuivalla maalla

Äidin ja tyttären suhde voi olla joskus hankala. Tällä viikolla hankaluuksia ei kuitenkaan ole aiheuttanut suhde omaan äitiini, vaan - yhtiökumppanini äitiin...


Ylleni vyöryi maanantaina hyökyaalto, venäjää puhuva tsunami. Istuin kaikessa rauhassa toimistolla puurtamassa päivän töitä, kun tj:mme saapui paikalle äitinsä kanssa. Ai miksikö äitinsä, kyseessä on kuitenkin ihan aikuinen mies? No, siitä syystä että hänen äitinsä, poikaansa myöhemmin Suomeen "paluumuuttanut" rouva on meillä työelämävalmennuksessa. Olisinko itse ottanut oman äitini yritykseeni harjoitteluun, jos hän olisi ollut työiässä ja harjoittelupaikan tarpeessa - vaikea sanoa varmasti, mutta äkkisältään tuntuu että en välttämättä. Onko kyse yksilökohtaisista vai kulttuurieroista - siihenkään en osaa takuuvarmasti vastata, ehkä molemmista. Pakko silti rehellisesti tunnustaa, että tällaisissa tilanteissa pieni rasisti sisälläni nostaa liiankin helposti päätään.


Anyways, homma eteni niin että yhtiökumppanini sanoi lähtevänsä asioille, mutta hänen äidillään olisi minulle asiaa - enhän keskeyttänyt mitään? Ei mitään mikä ei voisi odottaa, anna tulla vaan. No rouvahan antoi tulla. Yksinpuhelua kesti ainakin tunnin, jonkin sanan sain väliin sanottua, mutta periaatteessa rouvalla oli selvät konseptit siitä, miten firmaa pitäisi hoitaa ja mitä tehdä milläkin aikataululla. En missään nimessä väheksy hänen elämänkokemustaan enkä väitä, etteikö hänellä olisi ollut hyviä ja toteuttamisen arvoisia ideoita, niiden julkituontitapa vain sai karvani nousemaan pystyyn.


Eniten minua kai loukkasi se, että meillä harjoittelussa oleva ihminen katsoo asiakseen sanella minulle, täysin vieraalle ihmiselle, mitä tulisi tehdä ja mitä ei. Käännöstöitä minun ei kuulemma pitäisi tehdä ollenkaan itse vaan antaa ne jollekulle toiselle ja keskittyä olennaiseen, matkailutoimintaan. Ja mikä parasta, hänen tyttärensä voisi kyllä hoitaa käännöshommat... Ok, tytär on varmaan hyvä kääntäjä, mutta onko suomi hänen äidinkielensä (kun suomeen päin käännetään)? Ok, matkailutoiminta vaatisi varmasti minulta enemmän panostusta ja paneutumista, myönnän syyllistyneeni voimieni hajottamiseen, mutta kun r-a-k-a-s-t-a-n kääntämistä eikä tämä vanha rakkaus ihan heti ruostu :-)


Taidan olla uitetun koiran habituksestani huolimatta aivan yhtä uppiniskainen ja kuurokorvainen niin oman äitini kuin muidenkin äitien neuvoille ja saarnoille - tai ainakaan en tunnusta, että ne olisivat mitenkään ohjanneet elämääni ;-) Jatkanpa siis uutterasti oman polkuni tallaamista valitsemallani tavalla - sitä aarrearkkua odotellessa...



maanantai 9. huhtikuuta 2012

Uusia sanoja ja saitteja

Viime aikoina olen palannut juurilleni, istunut huomattavan osan ajastani katse liimautuneena vuoroin läppäriin, vuoroin venäläis-suomalaiseen suursanakirjaan - siihen tuttuun turvalliseen 1980-luvun lopulla Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksella hankittuun vihreäkantiseen tiiliskiveen.


Monessa suhteessa luotan edelleenkin kääntäessäni ja sanojen merkityksiä tarkistaessani eniten juuri tähän Kuusisen ja Ollikaisen toimittamaan opukseen. Apuja löytyy toki nykyään myös netistä (eri asia ovatko ne aina kovin luotettavia), toisin kuin aikanaan "laitoksella" aloittaessani, jolloin en ollut sellaisesta asiasta kuullutkaan kuin internet. Opintoihimme kuulunut Tekstinkäsittely ja kirjeenvaihto -kurssikin piti sisällään kymmensormijärjestelmän opettelua ihan vanhan ajan kirjoituskoneella ja muutaman oppitunnin uusinta huipputeknologiaa eli kotimaisen TEKO-tekstinkäsittely-ohjelman käytön harjoittelua. Viimeksi mainittu osio tapahtui läheisellä kauppaoppi-laitoksella; vaikka laitoksellamme kuinka hieno ja pitkä nimi olikin - Helsingin yli-opiston humanistisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisen osaston Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos -, ei siellä vielä 1980/90-lukujen taitteessa ollut tietokoneita ainakaan opiskelijoiden käytössä. Moiset hienoudet ilmestyivät opinahjoomme 90-luvun alkuvuosina. Ja TEKO-ohjelmaa käytettiin tietenkin lerpuilta ;-)


Ihan kaikkeen ei ystäväni Kuusinen-Ollikainenkaan kuitenkaan pysty. Kieli muuttuu koko ajan niin kuin maailmakin, ja monessa kohtaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 julkaistu eepos (oma kappaleeni on ensimmäisen painoksen kolmas muuttamaton lisäpainos vuodelta 1986) on totta kai aikaansa jäljessä. Toisaalta, teos on paikallaan esim. kun pitää löytää oikea vastine pankollista leivinuunia tarkoittavalle tai muulle "vanhahtavalle" venäjänkieliselle sanalle. 


Viimeaikainen käännösurakkani on liittynyt tutkimusprojektiin, jossa käännettävät tekstit ovat peräisin nuorilta tai nuorehkoilta venäläisbloggareilta. Tämä on tuonut eteeni ihan uudenlaisia ongelmia - ja uusia sanoja, joita en ole ennen kuullutkaan! Niin kuin suomalaisnuorillakin, niin myös muiden kansallisuuksien nuorisolla on oma värikäs kielensä lyhenteineen, vieraiden kielten vaikutteineen ja slangisanoineen. Näitä sanoja ei perinteisistä sanakirjoista löydy, ja olenkin kääntäessäni kahlannut jokusenkin venäjänkielisen nettisivun ja keskustelufoorumin etsiskellessäni, mitä ihmettä tarkoittavat esimerkiksi suomen kielen mageeta, siistii tai kicksejä vastaavat sanat. Onneksi on olemassa Google ja etenkin kuvahaku, josta voi usein ihan oman silmin nähdä, minkä näköisestä asiasta ehkä puhutaan, kun käytetään tiettyä käsitettä.


Työni puitteissa käännän ja kirjoitan toki paljon venäjän suuntaankin, mutta tilaustöissä perussääntö on, että parasta olisi kääntää omaan äidinkieleensä päin, jotta ei tule kääntäneeksi pelkästään "sanasta sanaan" vaan tuotos on kaunista, laadukasta ja samalla lähtökielisen tekstin sisältöä vastaavaa. Siksipä annankin suosiolla yrityksessämme venäjää äidinkielenään puhuvien huolehtia suomi-venäjä -käännöksistä - tällä hetkellä loppusuoralla on Taulun Kartanon venäjänkielisten nettisivujen laatiminen. Nettisivuista puheen ollen - tulihan tässä kaiken kääntämisen ohessa laadittua yrityksellemme vihdoin suomen- ja englanninkielinen nettisivukin ja julkaistua metsästys/kalastusosio venäjänkielisillä sivuillamme, visuaalisena ja teknisenä toteuttajana kaikissa edellä mainituissa aina yhtä luotettava ja ammattitaitoinen Infokone Oy!


Käännöstyötäni olen poikani aktiivisesta jalkapalloharrastuksesta johtuen tehnyt perinteisten toimiston ja kotimme keittiönpöydän lisäksi muun muassa Hippoksen, Killerin ja Vehkalammen jalkapallokenttien parkkipaikoilla. Ja karttuu tuo sanavarasto siinäkin touhussa - nykyään tiedän jo, mitä sukkateipillä ja keinoiholla tarkoitetaan. Ai niin, ja vanhemmalle väelle tiedoksi - palataksemme aiheeseen kielen muuttumisesta, uusista sanoista ja vieraiden kielten vaikutuksesta -, koska tiedän teitäkin olevan lukijoideni joukossa: otsikossa mainittu saitti on yhtä kuin nettisivusto :-)